Mikä tekee tehokkaan ilmastopolitiikan tekemisestä vaikeaa? (Quiz)
Testaa ilmastokannanottojasi
Tervetuloa mielenkiintoiseen ja informatiiviseen quiz-tyyliseen kyselyyn, joka syventää ymmärrystäsi ilmastopolitiikasta ja sen haasteista. Tämä kysely auttaa arvioimaan omia näkemyksiäsi ja valintojasi ympäristöasioissa.
- 12 kysymystä ilmastopolitiikasta ja kestävän kehityksen aiheista
- Saavuta syvällisempää ymmärrystä omista asenteistasi
- Haasta itsesi ja osta uutta tietoa
1. Mitä ajattelet Elokapina-kansalaisliikkeestä?
Olen/voisin olla mukana liikkeen toiminnassa.
Liikkeellä on tärkeät tavoitteet, mutta toimintatavoissa olisi kehitettävää.
Liikkeen toiminta on hyödytöntä.
Menisivät sinne protestoimaan sinne missä eivät häiritse muita ihmisiä.
2. Minkä aihepiirin postauksen jakaisit omaan sosiaalisen median kanavaasi?
#Mahsaamini
#SlavaUkraini
#Mielenterveystakuu
#ClimateJustice
3. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Suomessa on...
Puutteellista, poliitikoilla pinnallinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta, vaikka sen tulisi olla päätöksenteossa 1. prioriteetti.
Esimerkillistä, Suomen ei tarvitse investoida enempää ilmastonmuutokseen, Suomen teoilla ei ole merkitystä globaalisti.
Tutkijoiden roolia ja näkyvyyttä tulisi kasvattaa.
Toissijainen asia verrattuna esimerkiksi terveydenhuollon kriisiin. Energiakriisi vie muutenkin kohti vihreää siirtymää.
4. Millainen sähkösopimus sinulla on?
Mahdollisimman uusiutuva Super-VihreäMax-paketti.
Paikallisen sähköyhtiön tarjouspaketti.
Halvin.
En tiedä.
5. Olisitko valmis lisäämään ydinvoiman osuutta Suomessa?
Kyllä, se lisäisi Suomen omavaraisuutta ja lisäisi puhtaan energian osuutta.
Kyllä, jos se olisi taloudellisesti ja ajallisesti kannattavampaa.
Pitäisi toimia kuin Saksassa.
Naah, Olkiluoto 3 sucks
6. Valitsetko Ikean ravintolassa...
Nakkihodari
Kasvishodari
En mitään, en halua tukea Ikeaa
Lihapullat saatana!
7. Mihin näistä matkustaisin mieluiten?
Norjaan maantiepyörää ja junaa käytettäen.
Viroon hakemaan viinaksia.
Balille meditoimaan.
Mitä mä Malagas, viihdyn hito hyvin himas!
8. Metsäteollisuus Suomessa...
Kestävä metsäteollisuus on viherpesua.
On tärkeää taloudellisesti.
Metsiä on suojeltava, avohakkuut alas ja luontokato seis!
Ei ole haitallista, koska Suomessa on niin paljon metsää.
9. Mitä tunteita twiitti herättää sinussa?
Hyvä välikommentti.
Turha kärjistys.
Näkökulmien moninaisuus edistää keskustelua.
Tyypillinen lihansyöjän kommentti.
10. Mitä tunteita kommentti herättää sinussa?
Hyvä välikommentti.
Turhaa kärjistystä.
Tässäkin on unohdettu käsitteiden moninaisuus.
Näkökulmien moninaisuus edistää keskustelua.
11. Mistä paikasta yleensä haluaisin hankkia vaatteeni?
UFF:ilta.
Kirpputorilta.
Vaateketjuliikkeestä (H&M, Zara tms).
Merkkivaateliikkeestä.
Lukekaa seuraava teksti ja pohtikaa:
Miltä testitulos tuntuu? Oletko petturi, koska söit lihapullia Ikeassa, vaikka oli #lihatonlokakuu? Oletko vihervassari puunhalaaja, koska voisit liittyä Elokapinan toimintaan tai protestoida #metsämarssissa luontokadon puolesta? Oletko sortaja, koska ostat vaatteesi H&M:ltä? Oletko kapitalismin vankka kannattaja, jos kyseenalaistat ympäristövaikuttamisen retoriikkaa? Jos tunsit epämukavaa oloa joutuessasi tiettyyn lokeroon testituloksen perusteella, niin hyvä. Nämä lokerot ovat liian ahtaita ja vaativia. Elämme aikaa, jossa globaalisti vaikuttavat kriisit ovat liian raskaita yksilön kannettavaksi. Etenkin ilmastokeskustelu tuntuu saavan ihmiset ahdistumaan, sillä keskustelu on pääosin negatiivissävytteistä. Tarvitsemme toivoa ja somekuplan ylittävää solidaarisuutta, minkä lisäksi meidän tulee tunnustaa tietoilluusiomme.
Tutkija Tiina Reposen mukaan tutkimustiedon nopeasti itseään korjaavan luonteen vuoksi ihmisten pinnallinen ymmärrys on merkittävä ongelma ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietovajeen vuoksi nekään poliitikot, jotka sinänsä kannattavat ilmastotekoja, eivät kykene riittävällä tasolla tekemään vaikeita päätöksiä päästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi (Reponen, 2021). Toisaalta kansalaisten on vaikea vaatia parempaa ympäristöpolitiikkaa, kun tilannekuva on vajavainen ja moniulotteinen. Siten on helpompi käsittää pienen mittakaavan ilmiöitä. Ongelmana on se, että suuren mittakaavan ilmiötä ei tosiasiassa ymmärretä, joten ne pyritään yksinkertaistamaan, yleensä omaan arvomaailmaan sopivaksi. Sen sijaan että tämä myönnettäisiin, yhä useammalla on mielipide siitä kuinka tulisi toimia tai siitä mikä on OiKeiN. Koska käsitys ilmiöön vaikuttavista tekijöistä ja osapuolista on harhainen, keskustelu voi johtaa egosentriseen kamppailuun, jossa toisinajattelijoista (tai “samalla puolella” olevista kyseenalaistajista) rakennetaan karikatyyri, johon sinutkin testituloksella laitettiin. Tämä osoittaa näiden pienten, kärjistettyjen lokeroiden absurdisuuden ja sen, kuinka jaottelu hyvään tai pahaan on uhka kestävän kehityksen kannalta. Voit olla ilmastoaktivisti ja syödä satunnaisesti lihaa. Voit myöntää keskustelussa, ettet tiedä aiheesta tarpeeksi, jotta voisit argumentoida siitä. Tärkeintä on pohtia yksilötasolla omien valintojen vaikutuksia ja pyrkiä parempaan, mikäli siihen on resursseja.
Lukekaa seuraava teksti ja pohtikaa:
Miltä testitulos tuntuu? Oletko petturi, koska söit lihapullia Ikeassa, vaikka oli #lihatonlokakuu? Oletko vihervassari puunhalaaja, koska voisit liittyä Elokapinan toimintaan tai protestoida #metsämarssissa luontokadon puolesta? Oletko sortaja, koska ostat vaatteesi H&M:ltä? Oletko kapitalismin vankka kannattaja, jos kyseenalaistat ympäristövaikuttamisen retoriikkaa? Jos tunsit epämukavaa oloa joutuessasi tiettyyn lokeroon testituloksen perusteella, niin hyvä. Nämä lokerot ovat liian ahtaita ja vaativia. Elämme aikaa, jossa globaalisti vaikuttavat kriisit ovat liian raskaita yksilön kannettavaksi. Etenkin ilmastokeskustelu tuntuu saavan ihmiset ahdistumaan, sillä keskustelu on pääosin negatiivissävytteistä. Tarvitsemme toivoa ja somekuplan ylittävää solidaarisuutta, minkä lisäksi meidän tulee tunnustaa tietoilluusiomme.
Tutkija Tiina Reposen mukaan tutkimustiedon nopeasti itseään korjaavan luonteen vuoksi ihmisten pinnallinen ymmärrys on merkittävä ongelma ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietovajeen vuoksi nekään poliitikot, jotka sinänsä kannattavat ilmastotekoja, eivät kykene riittävällä tasolla tekemään vaikeita päätöksiä päästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi (Reponen, 2021). Toisaalta kansalaisten on vaikea vaatia parempaa ympäristöpolitiikkaa, kun tilannekuva on vajavainen ja moniulotteinen. Siten on helpompi käsittää pienen mittakaavan ilmiöitä. Ongelmana on se, että suuren mittakaavan ilmiötä ei tosiasiassa ymmärretä, joten ne pyritään yksinkertaistamaan, yleensä omaan arvomaailmaan sopivaksi. Sen sijaan että tämä myönnettäisiin, yhä useammalla on mielipide siitä kuinka tulisi toimia tai siitä mikä on OiKeiN. Koska käsitys ilmiöön vaikuttavista tekijöistä ja osapuolista on harhainen, keskustelu voi johtaa egosentriseen kamppailuun, jossa toisinajattelijoista (tai “samalla puolella” olevista kyseenalaistajista) rakennetaan karikatyyri, johon sinutkin testituloksella laitettiin. Tämä osoittaa näiden pienten, kärjistettyjen lokeroiden absurdisuuden ja sen, kuinka jaottelu hyvään tai pahaan on uhka kestävän kehityksen kannalta. Voit olla ilmastoaktivisti ja syödä satunnaisesti lihaa. Voit myöntää keskustelussa, ettet tiedä aiheesta tarpeeksi, jotta voisit argumentoida siitä. Tärkeintä on pohtia yksilötasolla omien valintojen vaikutuksia ja pyrkiä parempaan, mikäli siihen on resursseja.
{"name":"Mikä tekee tehokkaan ilmastopolitiikan tekemisestä vaikeaa? (Quiz)", "url":"https://www.quiz-maker.com/QPREVIEW","txt":"Tervetuloa mielenkiintoiseen ja informatiiviseen quiz-tyyliseen kyselyyn, joka syventää ymmärrystäsi ilmastopolitiikasta ja sen haasteista. Tämä kysely auttaa arvioimaan omia näkemyksiäsi ja valintojasi ympäristöasioissa.12 kysymystä ilmastopolitiikasta ja kestävän kehityksen aiheistaSaavuta syvällisempää ymmärrystä omista asenteistasiHaasta itsesi ja osta uutta tietoa","img":"https:/images/course6.png"}